Olin tässä taannoin 13-vuotiaan poikani vanhenpainillassa. Oppilaiden vanhemmat saivat esittää kysymyksiä. Kysyin miten koulu valmistaa oppilaita tuleviin haasteisiin. Rehtorin viisas vastaus on jäänyt mieleeni. Hän sanoi tärkeintä olevan, että ihminen on ihmiselle ihminen. Että sosiaaliset taidot ovat kunnossa.

Rehtorin vastaus toimii hyvänä saatteena kirjoitukselleni. Tässä tekstissä pohdin osaamista, työtä ja asiantuntijuutta. Keskityn erityisesti siihen, mitä edelläkävijät tekevät juuri nyt.

Asiantuntijuus on monella tavalla muutoksessa. Monialaisen vuorovaikutuksen määrä on lisääntynyt valtavasti. Asiantuntija ei enää ole siilossa suhteellisen eristyksissä työtään tekevä tietäjä, joka pyydettäessä käy kertomassa miten asiat ovat, yleisön ottaessa tiedon kritiikittömästi vastaan. Ympäröivä maailma on huomattavasti kompleksisempi paikka kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Nyt asiantuntijuus kehittyy kansainvälisissä verkostoissa dialogisesti yhdessä kehittäen ja tietoa jakaen.

Menneisyyden opeilla ei ratkaista tulevaisuuden haasteita. Tämä pätee erityisesti, koska tieto ja tietämys tuplaantui vielä hetki sitten noin vuoden välein, ja jo kohta näyttäisi tuplaantuvan 12 tunnin välein. Yksittäisen asiantuntijan on yhä vaikeampi pysyä kärryillä edes oman tieteenalansa tiedosta.

Samalla käsillä on monia suuresti vaikuttavia kehityskulkuja. Yksi niistä on neljäs teollinen vallankumous (muun muassa robotiikka, tekoäly, kaiken internet, digitalisaatio, big data, 3D valmistus, synteettinen biologia, jne). Nämä muutokset ovat luonteeltaan eksponentiaalisia. Voimme esimerkiksi pohtia mitä nopea tekoälyn kehitys tarkoittaa asiantuntijuudelle? Jos lähitulevaisuudessa käytössäsi on tekoälysovelluksia, joilta voit kysyä mitä tahansa, mitä sinun tulee jatkossa oppia, muistaa ja tallentaa? Millaiseksi asiantuntijuus muodostuu kun tekoälystä tulee työkaverimme? Ja millaiset asiantuntijatehtävät jäävät ihmisen tehtäväksi robotisaation ja tekoälysovellusten keskellä? Näihin kysymyksiin ei ole yksiselitteisiä vastauksia, mutta syvällisempi pohtiminen olisi mielekästä juuri nyt, nopeiden muutosten keskellä. Eikä pidä unohtaa parvityötä ja parviälysovelluksia, joiden avulla voi todistetusti ja tuloksellisesti ennakoida tulevaa. Esimerkiksi UNU (unu.ai) on ihmisten parviälyä ja intuitiota hyödyntävä yhdessä ajattelun alusta, jonka avulla on ennakoitu kaikenlaista aina Oscar-voittajista poliittisiin kysymyksiin. Näköpiirissä on, että parviäly syrjäyttää perinteiset kyselyt. Lähitulevaisuudessa tällaisia parviälysovelluksia ja toisaalta tekoälysovelluksia hyödyntävät kaikki – kaventaen asiantuntijoiden roolia.

Entäpä sitten generatiivinen, algoritminen suunnittelu, joka tulee radikaalisti ja nopeasti muuttamaan suunnittelun ja muotoilun luonnetta? Sen sijaan että näkemyksellinen suunnittelija luo yhden tuolin, tietokone luo suunnittelijalle kymmeniä, satoja tai tuhansia erilaisia tuoleja, jotka ovat annettujen muuttujien mukaan tuotettuja variaatioita samasta teemasta. Generatiivinen suunnittelu yhdistettynä 3D valmistukseen muuttaa paitsi suunnittelua myös tuotantoa.

Nykyajan asiantuntijuus näyttäytyy pilvenä, parvena ja jopa kollektiivisena tietoisuuteena. Asiantuntijuus eräällä tavalla synkkautuu verkostoissa reaaliaikaisesti, kun joukko jakaa samoja uutisia ja tutkimustietoa. Tuloksena jatkuvasti päivittyvä, joukkoistettu ja yhteinen ymmärrys.

Samalla asiantuntijat toimivat uusilla rajapinnoilla, yksi näistä on työn ja yksityiselämän omien kiinnostusten rajapinta. Yhä useammat eivät tee selkeää jakoa työhön ja vapaa-aikaan, tämä näkyy esimerkiksi Facebookissa jaetuista uutisista ja linkeistä: rinnakkain sopivat aivan hyvin tieteellisempi artikkeli sekä luova ja hauska video. Mainitsemisen arvoinen  on myös taiteen ja tieteen kokeiluille altis rajapinta sekä erilaiset osaamisalueiden väliset rajapinnat.

Etsimme kaikki merkityksellisiä asioita luottamusverkostoissa. Luottamus on se pääoma ja tuki, johon itseorganisoituvat aktiviteetit verkostoissa nojaavat.

MUUTOKSEN FASILITOINTI JA YHTEISÖLLINEN SUUNNITTELU

Nopeus, reaaliaikaisuus ja joustavuus ovat tulleet keskeisen tärkeiksi. Rytmin nopeutuminen näkyy kaikkialla. Esimerkkinä reaaliaikaiset tilastot (worlometers), tai vaikkapa kaventuneet tuote- ja palvelukehitykset syklit. Jos lähinnä matkit muita (benchmarking) jäät nopeasti jälkeen muuttuvassa toimintaympäristössä. Ja samalla se, jota matkit on ottanut jo seuraavat askeleet. Entä mitä nopeat muutokset ja kompleksisoituminen tarkoittaa strategisen suunnittelun ja kehittämisen kannalta? Ainakin sitä, että strategioiden on oltava yksinkertaisista osista muodostettavia tahdonilmauksia, joiden keskiössä on joustavuus ja jatkuva oppiminen.  Yksityiskohtaiset strategiadokumentit eivät enää palvele tarkoitustaan samoin kuin ennen. Sama logiikka koskee laajemminkin kehittämistä – ei enää pitkiä prosesseja, joiden lähtökohdat ja johtopäätökset vanhenevat jo matkan varrella. Hierakkisuuden, byrokraattisuuden ja kankeiden vaiheittaisten prosessien ja siilotyskentelyn tilalle ovat tulossa osaamisperusteiset, itseorgansioituvat tiimit sekä monialaiset ja säännöllisesti toistuvat workshopit, joissa tietoa ja osaamista törmäytetään ja samalla kehitytään yhdessä. Suunta mahdollisimman reaaliaikaiseeen, osallistumiseen ja tekemiseen näkyy tässäkin: melkein kaikista prosesseista voisi käytännössä luopua ja tuoda tilalle jatkuvan workshop-muotoisen (co-design) yhdessä työskentelyn, jossa vaikkapa tuote-ja palvelukehitystä edistetään yhdessä siten, että käynnissä olevat työt esitellään ja niitä edistetään yhdessä, sitten sovitaan kuka tekee ja mitä tekee seuraavaan kohtaamiseen mennessä. Tällaisessa yhteisöllissä työkulttuurissa vapaudet ja vastuut kulkevat käsi kädessä, siksi workshopeissa ihmisillä tulisi olla myös valta päättää (ellei päätöksiin liity suurempia investointeja). Yksittäinen osaaja voi vaikuttaa sekä kotitiimissään, että erilaisissa tarpeen mukaan muodostettavissa pop up -tiimeissä. Organisaatiotkin voidaan nähdä toisin: itseorganosoituva työskentely yhdistyy parhaimmillaan matalien hierarkioiden kanssa. Täysin hierarkiavapaita organisaatioitakin on viime vuosina kokeiltu (holacracy).

Nyt tärkeäksi näkökulmaksi on nousemassa tulevaisuuden jatkuva ennakointi, tulevaisuuden aktiivinen luominen (speculative design & design science fiction) toisin ajattelu ja toisin tekeminen sekä rajapinnoilla seikkailu ja uusilla osaamisalueilla löytöretkeily (antidisciplinarity & serendipity). Jatkuvasti saman vaiheittaisen kehittämisen ja parantamisen rinnalla edelleen nousussa on kokeilukulttuuri: toisin ajattelu ja toisin tekeminen yhdistettynä nopeaan ideointiin, konseptointiin, prototypointiin ja testaamiseen. Organisaatioissa on nähty viisaaksi ideoida jakuvasti uutta samalla kun kehitetään vanhaa. Samalla yhteisöllinen suunnittelu (co-design) on laventumassa työskentelytavaksi. Viime vuosina ihmisten osallistuminen on huomattu olennaiseksi, tämä on näkynyt ensin erilaisina kevyinä keskusteluiden houstauksina, myöhemmin yksittäisinä fasilitoituina työpajoina tai syvempinä työpajasarjoina. Nykyään nopea evoluutio näkyy jo muutoksen fasilitointina ja suoranaisena uutena yhteisöllisenä työtapana, jossa turhat ja aikaa vievät kokouksetkin muuttuvat työpajoissa yhdessä luomiseksi ja tekemiseksi. Erityisen hienoa uudessa yhteisuunnittelun työtavassa on se, että ihmisten todelliset osaamiset paljastuvat ja pääsevät esille. Uusi työtapa oikeastaan promotoi avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja jakamisen kulttuuria.

Ryhmäprosessien valmentavaa ohjaamista tarkoittavasta fasilitoinnista on nyt tullut olennaista osaamista.  Uusi työskentelytapa liittyy työn muutokseen, jonka polttopisteessä on jatkuva dialogi: ihmisten kasvottainen kohtaaminen, tiedon ja osaamisen jakaminen verkostoissa sekä sisältöjen kuratointi ja keskusteluiden moderointi. Hyvin fasilitoitu yhdessä luominen ja tekeminen on innostavaa, voimaannuttavaa ja erittäin tehokasta.

Ennen maailma tuntui staattiselta monessakin mielessä – muutosten rytmi oli hidas ja tuotteet ja palvelutkin kaikille samanlaisia. Nyt asiakkailla on entistä enemmän pääsy osallistumaan tuote- ja palvelukehitykseen (prosumerism), sekä tuotteiden ja palveluiden räätälöintiin. Muutokset ovat nostaneet asiakkaan tärkeään rooliin palvelukehityksessä. Tulevaisuudessa voimme nähdä palveluiden käyttäjän entistakin enemmän palvelun keskiössä: miten olisi vaikkapa yksilön oma sivusto, jossa palveluntarjoajat voisivat tarjota yksilön omien toiveiden mukaan hänelle tuotteita ja palveluita? Entäpä jonkin yrityksen brändin elementit, jonka jokainen käyttäjä muuttaa tyyliltään itselleen soveltuvaksi? Mitä sanotte muunneltavasta ja muuntuvasta odotustilasta, jonka tunnelmasta, väreistä, tuoksuista ja mediaseinien sisällöistä, joista tilassa istuva voisi äänestää? Tämä lienee mahdollista läheisessä tulevaisuudessa, jossa mikä tahansa pinta voi olla media. Entäpä tulevaisuuden näkymä, jossa jokaisen ihmisen koko elämä on tallennettavissa ja jaettavissa? Periaatteessa näin kyettäisiin saamaan aikaiseksi universaali kollektiivinen muisti, johon voitaisiin koska tahansa palata. Ja entäpä miten lohkoketjuvallankumous (blockchain) tai alustatalous muuttaa käyttäjyyttä ja asiantuntijuutta? Oma vaikutuksensa asiantuntijuuteen ja työhön on myös laajennetun todellisuuden välineillä (VR ja AR).

HUOMIOTALOUS JA AJATUSJOHTAJUUS

Viime aikoina on puhuttu siitä, että tulevaisuudessa tarvittaisiin erityisesti ihmisiä, jotka osaavat monia asioita kohtuullisesti (neo-generalist), mutta ei välttämättä mitään todella syvällisesti.

Tästä päästään helposti pohtimaan amatöörien vaikutusvallan lisääntymistä. Esimerkiksi käy vaikkapa taksitoimija Uber tai yksinkertaisesti se, että kuka tahansa on voinut jo pitkään julkaista melkein mitä tahansa. Amatöörien nousu on sekä mahdollisuus että uhka. Yksittäisen ihmisen mahdollisuudet ovat nyt paljon paremmat ohi perinteisten portinvartijoiden. Uhka siinä mielessä, että liikkeellä on yhä enemmän valheellista ja vääristeltyä tietoa, sekä propagandaa ja suoranaista trollausta. Harhaanjohtamista ja tietoista valehtelua on vaikeaa tunnistaa, koska toimintaympäristön kompleksisoituessa ja muutosten nopeutuessa olemme yhä useammin tilanteessa, jossa vastakkaiset, yhtä hyvin perustellut argumentit ovat yhtä totta samaan aikaan.

Yksiselitteisiä totuuksia on harvemmin, elämme sekä-että -todellisuudessa. Samalla yhteiskunnallinen tilanne on jännitteinen, koska ihmisryhmät etsivät tietoa ja vahvistavat näkemystään samanmielisten kuplissa, eivätkä näkemykset pääse rikastumaan. Ryhmät eriytyvät toisistaan.

Huvittavana ja edelleen asioita sekoittavana tekijänä toimii satiirin lisääntyminen. Asiantuntijuus näyttäytyy nimittäin välillä hienosti satiirinkin kautta. Tämä kaikki tarkoittaa, että medialukutaidosta on tulossa suorastaan kriittinen taito. Samalla on ymmärrettävä että faktoin perusteltu tietämys ja tiedon jakaminen vaatii aktiivista puolustamista ja puolustajia.

Mutta. Juuri nyt asiantuntijoiden nenä on entistäkin enemmän kääntynyt julkisuuteen päin. Huomionhakuisuus on suorastaan silmiin pistävää. Suuntaus näkyy myös sanottavassa: sisältöjen tulisi olla jatkuvasti klikkauksia, keskusteluja ja jakamista generoivaa. Huomiotalous on synnyttänyt Donald Trumpin kaltaisia lähes pelkästää huomiosta ja huomiolle eläviä hahmoja. Sanottavan äkkijyrkkä reuna synnyttää huomiota medioissa, eikä rahaa perinteiseen kampanjointiin tarvinnut juuri käyttää.

Asiantuntijoiden osalta entistäkin keskeisemmäksi ovat tulleet kommunikointikyvyt, henkilöbrändin kehittäminen sekä jatkuva uusiutuminen. Tilannetajullakin on suuri merkitys. Positiivisessa katsannossa asiantuntijoiden ja organisaatioiden kannattaa tässä kulttuurisessa ja yhteiskunnallisessa tilanteessa pyrkiä näkyvään ajatusjohtajuuteen: tiedon ja osaamisen erottuvaan jakamiseen – ei panttaamiseen, kuten ennen oli tapana.

Asiantuntijuus näyttäytyy nykyään erityisesti uusina käsitteinä, joita pinnalle pyrkivät kehittävät ja jakavat ajatusjohtajuuteen pyrkimiseksi. Käsitteitä käytetään myös kuvaamaan vallitsevaa tilannetta jostakin valitusta näkökulmasta, esimerkkinä talouspäätteiset: virtaustalous, kiertotalous, konseptitalous, huomiotalous, freelancertalous, alustatalous ja niin edelleen. Kompleksisoituminen ja nopeat muutokset vaativat myös uutta osaamista teoreettiseen tarkasteluun ja käytännön tulkintoihin (behavioural economics, institutional economics, evolutionary economics, complex systems studies, network theory, experimental economics). Muutosten eksponentiaalinen tahti ja kompleksisuuden lisääntyminen vaativat esimerkiksi kompleksisuus- ja verkostotiedettä analyysien avuksi.

Välillä katse onneksi käännetään myös oman ajattelun vääristymiin ja ennakkoasenteisiin (esimerkkinä vahvistusvinouma: yksilö taipuvainen puoltamaan omia ennakkokäsityksiään tukevaa informaatiota). Olettaisin että tulevaisuudessa yhä useammin tulemme yhdessä tietoiseksi ajatteluun vaikuttavista tekijöistä, ja kykenemme jopa suunnittelemaan miten ajattelemme. Lintuperspektiivistä katsoen samaan kokonaisuuteen liittyvät erilaiset häiriot (disruption) markkinoilla ja yhteiskunnissa. Mainittakoon tässä esimerkinomaisesti vain yksi ajattelutavan muutos (access economy), jossa vuokraamisesta ja pääsystä palveluihin on tullut tärkeämpää kuin ostamisesta ja omistamisesta. Käytännön esimerkkejä tällaisesta toiminnasta ovat Airbnb ja Zipcar.

Konsulttien toiminnasta on tullut entistä enemmän häiriöiden tunnistamista ja hyödyntämistä. Samalla on nähtävissä kollektiivinen halu syrjäyttää erilaiset välikädet. Erilaisista konsulteista on myös kasvavaa haittaa. Yksi tämän ajan suurimpia vitsauksia ovat kuvainnollisesti samat lääkkeet vaivaan kuin vaivaan, olipa sitten kysymys jostain näkökulmasta, opista, menetelmästä tai järjestelmästä.

HIERARKKINEN VS VERKOSTOMAINEN

Vanhasta luopuminen on vaikeaa, siksi työ näyttäytyy välillä teatterina ja näennäistekemisenä. Vanhoista toimintamalleista ja käytännöistä pidetään sitkeästi kiinni, vaikka maailma kuinka muuttuisi ympärillä.

Perinteisen asiantuntijan tunnistaa yhdensuuntaisesta viestinnästä: hän ei ole kovin altis muiden näkemyksille, avoimille keskusteluille tai osaamisen dialogiselle yhteiskehittämiselle. Perinteisessä asiantuntijuudessa status on keskiössä: se kuka sanoo on tärkeämpää kuin mitä sanoo.  Osa asiantuntijoista elääkin edelleen menneessä maailmassa, johon kuuluu oman aseman korostaminen ja yksisuuntainen viestiminen. Nopeasti muuttuvassa maailmassa ansioluettelolla ja menneillä kokemuksilla ei kuitenkaan ole samaa merkitystä kuin ennen. Osaaminen ja tieto vanhenee erityisesti tietointensiivisillä aloilla hyvinkin nopeasti. Menestyminenkin on aika- ja kontekstisidonnaista: se että onnistuit aikaisemmin tietyllä osaamisella ja opeilla, ei tarkoita että menestyisit samoin uudestaan. Pikemminkin voi olla niin, että menneen maailman osaaminen ja kokemukset ovat suorastaan haitaksi. Samalla kenties huolestuttavinta on, että oppilaitoksissa opetetaan vanhentuneita asioita ja ihmisiä valmistuu ammatteihin, joita ei todennäköisesti kohta enää ole. Nyt on havaittavissa myös paljon sellaisia osaamisia, joihin ei saa missään mitään koulutusta.

Liian tiukasti rajattu alakohtainen kehittäminenkin saattaa muodostua ongelmaksi. Jos katse ei ulotu laajemmin toimintaympäristön muutoksiin puhumattakaan kyvykkyydestä ennakoida tulevaa, toimi- tai ammattiala junnaa paikallaan.  Tällainen asiantuntijuus johtaa samanlaistumiseeen: jutut kiertävät kehää, eikä uutta oikein tule esille. Samanlaistumista (lue kirjoitus Sama yhä uudestaan tästä) tukee myös rekrytointikulttuuri, jossa ihmiset samanlaisella koulutus- ja työkokemustaustalla palkkaavat samanlaisia osaajia samanlaisiin töihin. Valitettavasti näin osaaminen ei pääse monipuolistumaan ja kehittymään.

Juuri nyt kahnausta eniten aiheuttaa hierarkkisen ja siilomaisen sekä verkostomaisen yhteistekemisen ja osin itseorganisoituvan toiminnan törmäykset. Elämme tässäkin mielessä sekä-että todellisuudessa. Uutta ajattelua on hyvin vaikea saada käyttöön vanhoissa rakenteissa. Yksi esimerkki toimintatavasta, josta edelläkävijät nyt luopuvat ovat perinteiset kehityskeskustelut.Tilalle on tulossa jatkuva vuorovaikutus sekä jatkuva kollektiivinen arviointi ja itsearviointi.

MITÄ LÄHITULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJAN TULEE OSATA?

Lähitulevaisuudessa tulemme näkemään yhä enemmän monialaosaajia ja erikoisia ammatillisia kombinaatioita (kokki, graafikko ja konsultti), samalla työ pirstaloituu ja muuttuu pikemminkin tehtäviksi; työntekijät entistä enemmän itsensä työllistäjäksi (freelancetalous). Vielä suuremman muutoksen asiantuntijuuteen aiheuttaa tekoäly, robotiikka ja parvityö.

Ennakoin, että nopeutuville muutoksille, ja pätkittyvälle työlle sekä viihteellistymiselle tulee selkeä vastaliike – pyrkimys pitkäjännitteiseen kehittämiseen ja korkeaan laatuun.

Nostaisin yleisivistyksen tulevaisuuden asiantuntijuuden peruspilariksi. Monipuolinen ymmärrys ja tietämys tieteistä ja taiteista on oikeastaan universaalia, iätöntä osaamista.

Jatkossa olennaisia ovat kyky jatkuvaan dialogiin, rohkeus ja kyky heittäytyä tuntemattomaan, kyvyt oppia jatkuvasti uutta, sekä kyky hankkia, jäsentää ja jakaa tietoa. Yhtä tärkeitä ovat ryhmätyötaidot, sosiaaliset taidot, esiintymistaidot, ideointi- ja konseptointitaidot, visualisointitaidot, fasilitointitaidot, kuratointi- ja moderointitaidot sekä valmennustaidot.

Unohtaa ei myöskään sovi kykyä empatiaan ja sympatiaan, kykyä lukea ihmisiä ja tilannetta. Tämä pätee erityisesti nyt kun palvelut ovat digitalisaation myötä muuttumassa huonoksi itsepalveluksi. Tarvittaisiin vastaliikettä vain säästöjen kautta tapahtuvaan palvelukehitykseen.

Viisaalla asiantuntijalla on kyky ajatella ja tehdä toisin sekä kyky tehdä monialaista yhteistyötä muiden kanssa. Tulevaisuuden asiantuntijuus ja työ on yhteistoimintaa erilaisilla rajapinnoilla.

Keskeistä on jaettu ymmärrys ja jaettu osaaminen.

Teksti ja kuva Jari Koskinen

——————————————————————————————————————————————————–

TUTUSTUTTAVAA

(pahoittelut, että tämä WordPress-teema muuttaa alla olevan linkkilistan sekasotkuksi)

Knowledge Doubling Every 12 Months, Soon to be Every 12 Hours

http://www.industrytap.com/knowledge-doubling-every-12-months-soon-to-be-every-12-hours/3950

Your career as a lifetime employee is gone

How Elon Musk Learns Faster And Better Than Everyone Else

View story at Medium.com

The Future of Making Things: Generative Design

Why It’s Time to Embrace a ’Slash’ Career

http://www.inc.com/jessica-stillman/why-you-should-be-proud-to-be-a-slash.html

Using the outside world to save on brainpower

http://medicalxpress.com/news/2016-08-world-brainpower.html

Saving old information can boost memory for new information

http://medicalxpress.com/news/2014-12-boost-memory.html#nRlv

Scientists: Rich People, Poor People May Have Shared Common Ancestor

http://www.theonion.com/article/scientists-rich-people-poor-people-may-have-shared-36547

What Is Agile?

http://www.forbes.com/sites/stevedenning/2016/08/13/what-is-agile/#252f17b84b92

Big data’s humble beginnings

Big data’s humble beginnings

The Antidote to Our Anxious Times Is a Learning Mindset

https://hbr.org/2016/07/the-antidote-to-our-anxious-times-is-a-learning-mindset?utm_content=buffer3b108&utm_medium=social&utm_source=twitter.com&utm_campaign=buffer

The Antidote to Our Anxious Times Is a Learning Mindset

The Great University Illusion

Don’t panic! $130 Babel Fish-like gadget fits inside your ear to translate foreign languages in real-time

http://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-3592753/Don-t-panic-250-Babelfish-like-gadget-fits-inside-ear-translate-foreign-languages-real-time.html

Everyone fails, but only the wise find humility

https://aeon.co/ideas/everyone-fails-but-only-the-wise-find-humility

How the Profound Changes in Economics Make Left Versus Right Debates Irrelevant

How the Profound Changes in Economics Make Left Versus Right Debates Irrelevant

Can Topology Prevent Another Financial Crash?

http://nautil.us/issue/37/currents/can-topology-prevent-another-financial-crash

The Future as a Way of Life:

https://workfutures.io/the-future-as-a-way-of-life-4bc314ec97de#.wl7kc6nh9

Drawbridges up

http://www.economist.com/news/briefing/21702748-new-divide-rich-countries-not-between-left-and-right-between-open-and

Would You Let Algorithm Manage Your Relationships

http://www.bbc.com/future/story/20160617-would-you-let-an-algorithm-manage-your-relationships

It Takes More Than a Machine to Know You: Assistance In An Instrumented World

It Takes More Than a Machine to Know You: Assistance In An Instrumented World

How technology disrupted the truth

https://www.theguardian.com/media/2016/jul/12/how-technology-disrupted-the-truth?CMP=share_btn_fb

The next generation of journalism students has no idea what they’re getting into

The next generation of journalism students has no idea what they’re getting into

The 12 cognitive biases that prevent you from being rational

http://io9.gizmodo.com/5974468/the-most-common-cognitive-biases-that-prevent-you-from-being-rational

The Fourth Industrial Revolution

https://www.youtube.com/watch?v=khjY5LWF3tg (kohdasta 1:11)

Indiegogo Pitch

A Venture Capital Firm Just Named An Algorithm To Its Board Of Directors — Here’s What It Actually Does

http://www.businessinsider.com/vital-named-to-board-2014-5?r=US&IR=T

The Age of Amateurs

View story at Medium.com

How technology disrupted the truth

https://www.theguardian.com/media/2016/jul/12/how-technology-disrupted-the-truth

The real reason this elephant chart is terrifying

https://shift.newco.co/the-real-reason-this-elephant-chart-is-terrifying-421e34cc4aa6#.c15dkpmka

The real reason this elephant chart is terrifying

https://shift.newco.co/the-real-reason-this-elephant-chart-is-terrifying-421e34cc4aa6#.ca8kh0ht7

Your career as a lifetime employee is gone

unu.ai

Design Is Mainly About Empathy

https://trackchanges.postlight.com/design-is-mainly-about-empathy-c9d51ccb208a#.6m5prr7bn

The View From the Top

http://www.wsj.com/articles/the-view-from-the-top-1431471738

Tämä firma poisti kaikki pomot ja antoi vallan työntekijöilleen – ja sadat irtisanoutuivat

http://nyt.fi/a1305956003738

The Connective Intelligence of Life

View story at Medium.com

How blockchain is transforming business models

How blockchain is transforming business models

When Hierarchies and Networks Collide

View story at Medium.com

Mental Models I Find Repeatedly Useful

View story at Medium.com

Design How Your Team Thinks

https://hbr.org/2016/06/design-how-your-team-thinks

Scientists Debunk The Myth That 10,000 Hours Of Practice Makes You An Expert

https://www.fastcodesign.com/3027564/asides/scientists-debunk-the-myth-that-10000-hours-of-practice-makes-you-an-expert?utm_content=buffer35907&utm_medium=social&utm_source=facebook.com&utm_campaign=buffer

The Surprising habits of original thinkers

Mainokset