Robotisaation suuria voittajia ovat hyvinvointipalveluja tarvitseva kansalainen sekä suomalainen sote –sektori. Robotit tulevat terveydenhoidon avuksi niin sairaaloissa, laitoksissa kuin kodeissakin.

Vuonna 2013 tuli voimaan laki, jonka mukaan vanhusten palvelut pitää pyrkiä järjestämään niin, että ihminen voi asua kotona mahdollisimman pitkään. Ylipäätään suuntaus hoidossa näyttäisi olevan kotia kohti, toisin sanoen koti on paikka toipua myös sairaalassa tehtyjen toimenpiteiden jälkeen.

Arjessa selviytyminen kotona voi olla monelle suuri haaste. Kun voimat ovat heikentyneet saattavat jokapäiväiset askareet, syöminen, vessassa käyminen ja ulkoilu olla suurten ponnistelujen takana. Omaishoitajien voimat eivät ole loputtomat, eikä kotihoidolla ole mahdollisuutta tarjota kuin aivan välttämättömimmät palvelut, jos aina sitäkään.

Ja sitten on vielä yksinäisyys. Kuinka moni vanhus on päivä, jopa viikkokausia, täysin yksin? Yksinäisyys ja syrjäytyminen ovat yksi vanhenevan väestömme suurista haasteista.

Hyvinvointiyhteiskunnan tulisi ulottua ihan jokaiseen ihmiseen. Valviran keväällä tehdyssä kyselyssä 93% vastaajista oli havainnut vanhusten kaltoinkohtelua. Näyttää pahasti siltä, että hyvinvointiyhteiskunnasta ei riitä kuin rippeitä ihmisille, jotka sitä eniten tarvitsevat.

Monet epäilevät robottien voivan olla avuksi, mutta haastan ajattelemaan toisin. Eri teknologiat ovat kehittyneet valtavasti, siihen pisteeseen, että on mahdollista kehittää robotti, joka auttaa ihmistä jokapäiväisessä elämässä. Yksi tällainen robotti on Hobbit, joka voi jo jonkin verran pitää siisteyttä yllä, huolehtia lääkkeiden otosta ja pitää myös seuraa. Hobbitissa on myös läsnäolo-ominaisuus, eli sen kautta voi olla yhteydessä toisiin ihmisiin. Vuonna 2017 odotetaan markkinoille Lilly –robottia, joka on Hobbittia monipuolisempi.

Robotti ei korvaa ihmistä eikä inhimillistä kontaktia. Robotti on apulainen tilanteissa, jossa ihmisen apua ei ole saatavilla. Robotti täyttää aukon, johon ihminen ei ennätä, jaksa tai pääse avuksi. Yksinäisyyden lievittäjänä ihminen on tietysti paras, mutta jokaiseen hetkeen ei ole toista ihmistä saatavana – eikö silloin ole ihan hyvä, että robottiapuri on käytettävissä? On epäinhimillistä jättää teknologia käyttämättä, jos sillä voidaan auttaa ihmisiä, toteaa dosentti Mari Kangasniemi, joka on tehnyt tutkimusta hoivaroboteista.

Roboteista nousee monia kysymyksiä ja haasteita. On pohdittava etiikkaa ja arvoja. Ehkä tarvitaan lainsäädäntöä. Kun robotti on päivittäin lähellä ihmistä niin tietoturvakysymyksetkin nousevat esille. Robottiin on voitava luottaa. Sote –sektorin robotiikka voi olla Suomelle myös valtava mahdollisuus synnyttää uutta elinkeinoa, kyse on eksponentiaalisesti kasvavasta markkinasta.

Valtioneuvoston periaatepäätös älykkäästä robotiikasta julkistettiin 2.6.2016. Periaatepäätöksessä visioidaan:

”Visiona vuoteen 2025 on älykästä robotiikkaa ja automaatiota valmistava, kehittävä ja laajasti hyö- dyntävä Suomi, jossa monia suuria yhteiskunnallisia haasteita, kuten terveydenhuollon palveluiden tarjoaminen, julkishallinnon tietotyön tehostaminen ja liikenteen järjestäminen, on ratkaistu nykyistä laadukkaammin ja kustannustehokkaammin. Suomalaisia keinoälyyn, älykkääseen robotiikkaan ja automaatioon liittyviä tuotteita, järjestelmiä ja palveluja hyödynnetään maailmanlaajuisesti ja suomalaiselle osaamiselle on paljon kysyntää. Suomi on tehnyt merkittävän kilpailukykyloikan älykkään robotiikan ja automaation avulla.”

Periaatepäätöksessä luetellaan toimenpiteitä, miten tavoitteisiin päästään. Periaatepäätös kaipaa jatkokseen jämäkän  robotisaatiostrategian Japanin malliin. Strategiassa pitää määritellä konkreettiset tavoitteet kaikille elinkeinon alueille. Sote –sektorilla tämä tarkoittaa muun muassa konkreettisia lukuja, miten monta robottia suomalaisissa kodeissa on hoivan apuna vuonna 2020.

EVA:n tuore raportti kiteyttää hienosti hoiva-alan robotisaation ”Vaikka robotit olisivat kaikessa ihmisiä parempia, ei ihmisen työpanos käy tarpeettomaksi. Teknologinen kehitys synnyttää ihmisille myös täysin uusia työnkuvia ja ammatteja. Esimerkiksi sairaaloissa ihmisen työpanos kannattaa kohdistaa siihen, missä kone ei voi ihmistä korvata: inhimilliseen hoivaan.” Parhaimmillaan robotti laajentaa ihmisen kyvyt ja osaamisen ulottuvuuksiin, joista ennen olemme vain haaveilleet.

Teksti Cristina Andersson, kuva Jari Koskinen

 

Luettavaa

http://www.eva.fi/blog/2016/09/13/robotit-toihin-koneet-tulivat-mita-tapahtuu-tyopaikoilla/

 

Mainokset